Vaikuttajien ammattitaidon väheksyminen näkyy niin palkkioissa kuin verotuksessakin

Vaikuttaja-alan arvostuksen puute nousi ryminällä tapetille viime viikolla. Content Cornerin toimitusjohtaja Jessica Rantala haluaa nostaa vaikuttajamarkkinoinnin arvostusta ja kaipaa järkeä verottajan ohjeistuksiin.



Vaikuttamarkkinointikentän kuumimmaksi puheenaiheeksi nousi viime viikolla muotisuunnittelija Paola Suhosen Ylelle antamat kommentit vaikuttajista ja vaikuttajamarkkinoinnista. Suhosta haastateltiin muotitalo Ivana Helsingin päätöksestä poistua kokonaan somesta. Suhonen kuvaili vaikuttajia ”mutu-tuntumalla huutelijoiksi”, mikä sai lukuisat vaikuttajat jakamaan kokemuksiaan yhteistyöstä Ivana Helsingin kanssa. Monet kertoivat pettymyksestään, jota Suhosen väheksyvät kommentit aiheuttivat, sillä brändi on vuosien varrella tehnyt paljon vaikuttajamarkkinointia – tarjoamalla palkkioksi lähinnä vaatteita.


- On surullista seurata, miten vaikuttajamarkkinointia edelleen vähätellään. Kun vuosi sitten vaihdoin alaa erittäin arvostetulta alalta ja siirryin perustamaan vaikuttajamarkkinointiin erikoistunutta luovaa toimistoa, tiedostin siirtyväni vähätellylle alalle, Content Cornerin toimitusjohtaja Jessica Rantala sanoo.

Rantalan mielestä on kummallista, että yhä edelleen vaikuttajatyötä pidetään pienenä puuhasteluna, vaikka Suomen johtavan markkinatutkimusyritys Kantarin ja digitaalisen mainonnan ja markkinoinnin yhteisö IAB Finlandin selvityksen mukaan vaikuttajamarkkinointiin käytettiin vuonna 2020 lähes 28 miljoonaa euroa.


- Content Corner Oy:ta perustaessa päätimme, että yksi tärkeimmistä tavoitteistamme on kehittää, tukea ja kasvattaa suomalaisten tietämystä vaikuttajamarkkinointialasta. Tämä ei ole vastakkainasettelua vaan kyse on markkinoinnista - vaikuttajamarkkinointi toimii yhtenä osana yrityksen markkinointimixiä. Tuloksellista vaikuttajamarkkinointia seurataan ja raportoidaan.

Content Corner pyrkii tällä hetkellä vaikuttamaan alan arvostuksen lisääntymiseen Marketing Finlandin Vaikuttajamarkkinointityöryhmässä.


- Meidän lisäksi muutkin vaikuttajamarkkinointitoimistot tekevät hartiavoimin töitä sen eteen, että alan arvostus kasvaisi ja että vaikuttajamarkkinointi nähtäisiin kasvavana osana markkinointiviestinnän kokonaisuutta, mitä se tällä hetkellä onkin, Rantala sanoo.

Tuloksellinen vaikuttajamarkkinointi vaatii osaamista


Vaikuttajat itse kokevat, että vaikuttajien ammattitaidon väheksyminen ja koko alan arvostuksen puute näkyy työelämässä koko ajan.


- Tuotteiden tarjoaminen palkkioksi yhteistyöstä on monelle täysin arkipäiväistä. Olen selittänyt lukuisille yrityksille, etten voi maksaa asuntolainaani esimerkiksi legoilla, joita on tarjottu palkkioksi. Tuntuu hullunkuriselta joutua edes selittämään kenellekään tällaista itsestään selvyyttä, sanoo Content Cornerin viestintäjohtaja ja vaikuttajana työskentelevä Irene Naakka.

Myös Naakka on seurannut viime päivinä virinnyttä keskustelua surullisena. Hän kokee turhauttavaksi sen, ettei moni ymmärrä vaikuttajamarkkinoinnin periaatteita alkuunkaan. Hän muistuttaa, että tuloksellinen vaikuttajamarkkinointi vaatii osaamista: konseptien ja sisällön luomista tuottajan, kuvaajan sekä kirjoittajan roolissa sekä analysointia, sitoutumista, yleisön aktivointia, jatkuvaa seurantaa, kehittämistä ja raportointia.

- Kun valitsee brändilleen oikeat vaikuttajat ja maksaa yhteistyöstä asiallisen, rahallisen korvauksen, saa tuloksia ja dataa tuloksista. Vaikuttajat tuntevat oman alansa sekä oman yleisönsä.

Hän toivoo ihmisten tarkastelevan asenteitaan vaikuttajia ja heidän työtään kohtaan.


- Ala on verrattain uusi ja vahvasti naisvaltainen. Naisia kiinnostavia asioita ja aloja on kautta aikojen väheksytty eivätkä esimerkiksi sairaanhoitajat ja varhaiskasvatuksen ammattilaiset saa edelleenkään kunnollista palkkaa työstään. Uskon, että myös vaikuttajien kokema arvostuksen puute linkittyy vahvasti naisvihaan, Naakka sanoo.

Content Cornerin osakas, pitkän linjan vaikuttaja Sara Vanninen tunnistaa ilmiön.

- Jatkuva vähättely on hyvin turhauttavaa. Olen välillä itsekin kyseenalaistanut ammatinvalintani ja pohtinut, pitäisikö tehdä jotakin ”tärkeämpää”. Samaan aikaan kukaan tuskin vaatii vaikkapa mainostoimiston työntekijää tekemään tärkeämpää duunia, Vanninen pohtii.

Naakka ja Vanninen ovat nähneet aitiopaikalta vaikuttajamarkkinoinnin alan harppausmaisen kasvun. Molemmat aloittivat bloggaajina 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen lopulla, jolloin moni nykyinen ammattivaikuttaja piti pientä harrastelijablogia. Nykyisin monet vaikuttajat työllistävät itsensä lisäksi muitakin ihmisiä ja pyörittävät hyvin menestyviä yrityksiä.

- Olen nähnyt läheltä, kuinka lahjakkaista naisista on vuosien mittaan kasvanut eri alojen rautaisia moniosaajia. Monet pyörittävät itseoppineina menestyvää bisnestä ja tavoittavat satoja tuhansia silmäpareja eri kanavissa, Naakka kuvailee.

Jessica Rantala kertoo, että Content Cornerin tavoite on rohkaista, tukea ja työllistää erityisesti nuoria naisia.


- Tuemme myös yrittäjiä ympärillämme tuomalla heidän yrittäjätarinaansa ja palveluitaan esille. Meille on tärkeää, että vaikuttajat saavat palkkion tekemästään työstä.

Vaikuttajat verokeskustelun tikunnokassa


Vaikuttajatyön väheksyminen puhuttaa myös verotuksen osalta. Helsingin Sanomat julkaisi viime viikon keskiviikkona artikkelin, jossa verottaja muistuttaa somevaikuttajia verojen maksamisen pakollisuudesta.

- Se, että vaikuttajia kohdellaan verotuksen osalta alentavasti ja täysin eriarvoisesti muihin ammattilaisiin nähden on väärin ja tämän kohtelun on muututtava. Samojen sääntöjen pitäisi koskea aivan kaikkia, esimerkiksi juontajia, urheilijoita, poliitikkoja, artisteja ja toimittajia. Vaikuttajia ei pitäisi nostaa tässä jatkuvasti tikunnokkaan, Jessica Rantala sanoo.

Hän painottaa, että esimerkiksi tv-tähdet ja urheilijat ovat somevaikuttajia siinä missä ammattivaikuttajatkin.


- Toivon, että verotuksen ohjeisiin saadaan järkeä. Olemme kontaktoineet Marketing Finlandin Vaikuttajamarkkinointityöryhmän kautta verottajaa useita kertoja siinä toivossa, että verotusohjeita järkeistettäisiin.

Rantala toivoo verottajan muistuttavan vaikuttajia myös siitä, että samalla kun saadut tuotteet ja palvelut ovat verotettavaa tuloa, ne ovat myös verotuksessa vähennettäviä kuluja.


- Ammattivaikuttajat ovat hyvin tietoisia siitä, että lahjoista kuuluu maksaa veroa, mutta verottajalta jää usein puolet kertomatta julkisuudessa. PR-lahjan käypä arvo on verotettavaa tuloa, mutta jos tuotetta tai palvelua käytetään tulon hankkimiseen, sen osuuden voi samalla myös vähentää verotuksessa, Rantala muistuttaa.
1 149 katselukertaa0 kommenttia

Viimeisimmät päivitykset

Katso kaikki