Tasapaksujen koronavuosien jälkeen markkinoinnin toteutukset ovat värikkäämpiä, leikkisämpiä ja noh, herkullisempia. Teknologinen kehitys tuo mukanaan myös uusia mahdollisuuksia leikitellä sekä brändillä että katsojan kokemuksilla ja jättää näin jäljen joka ei vielä pari vuotta sitten ollut mahdollista. Samaan aikaan ennustan tietyn tuttuuden pysyvän, suloisten mummojen (katso kohta 5) tuoma turva voi erottaa brändin muutoin uudenlaisista toteutuksista nimenomaan tuttuuteen perustuvan serotoniinin nimissä.
1. Brändit yksinäisyyttä vastaan
Yksinäisyydestä on tullut epidemia, ja brändit ovatkin valjastaneet yhteisöllisyyden markkinoinnin työvälineekseen. Tämä näkyy myös vaikuttajamarkkinoinnin puolella: nyt järjestetään yhteisiä treenitapahtumia, lukupiirejä ja metsäretriittejä, tietysti oman brändiviestin mukaisesti.
Bränditoiminnallinen yhdessäolo voidaan valjastaa aidoksi yhteisöllisyydeksi, joka kertoo samalla brändisi tarinaa. Harva asia herättää enemmän tunteita kuin yhteinen laatuaika juuri omassa sidosryhmässä. Äidit hengähtämässä aamupalan äärellä toisten äitien kanssa kokemuksia jakaen tai uutta ennätystä tavoittelevat treenaajat yhdessä kannustamassa toisiaan uusiin huippuihin.
Kokemukset herättävät tunteita, ja parasosiaalisuus kailottaa ne megafonin tavoin suuremmalle yleisölle.
2. Brändihypet luovat korttelia pidempiä jonoja
Nopeatempoisessa mediaympäristössä brändit voivat nousta ilmiömäisiin mittasuhteisiin, jotka saavat kuluttajat, etenkin Gen Z:t jonottamaan kivijalkaliikkeiden ovilla samalla innolla kuin tuulipukukansa jonotti ämpäreitä vuonna -95.Â
Hypet kuitenkin myös konvertoituvat myynniksi, ja etenkin nuorten naisten seuraama kosmetiikkagenre onkin tyhjentänyt hyllyjä jo useaan otteeseen tänä vuonna. Nuorten kuluttajien on saatava kokeilla tuotetta, jota heidän lempivaikuttajansa testaavat, rakastavat tai käyttävät. Parhaimmillaan brändihypejä voi ruokkia taktisilla vaikuttaja-aktivoinneilla, mutta pohjimmiltaan kyse on orgaanisesta ilmiöstä.
3. Tekoäly tulee, olit valmis tai et
Maailmalla yleistyvät digitaalisesti luodut vaikuttajat, joiden täydelliseksi luodut säihkysilmät ihastuttavat ja vihastuttavat. Näin vaikuttajan (sekä, myönnetään, tekoälypelkoisen mediakuluttajan) silmissä, ilmiö on huolestuttava monellakin tapaa. AI kuitenkin tulee osaksi myös suomalaista vaikuttajakenttää, ja sen mahdollisuudet ensimmäisenä valjastava hyötyy oletettavasti eniten, kuten aina uusien ilmiöiden noustessa markkinalle.Â
Tekoälyä ei kannatakaan nähdä vain humanoideja muistuttavien AI-vaikuttajien kautta, vaan pilkkoa se pienempiin, hyödynnettäviin, palasiin. AI mahdollistaa mekaanisten työtehtävien ulkoistamisen, visuaalisten elementtien tehokkaamman luomisen ja prompt-taikureille myös konseptityökalun. Konseptoinnin silmissä AI tuo mielenkiintoista maustetta, ja omiin tarjouksiini olenkin jo integroinut muutamia AI-elementtejä.
4. Visuaalinen immersio vie toiseen maailmaan
Suurtaiteilijoiden kuten Klimtin ja Monetin taidonnäytteistä on viime vuosina päästy nauttimaan jokaiseen ympäröivään pintaan heijastettuna immersiivisenä kokemuksena, joka upottaa katsojan tarkasti mietityin liikkein toiseen todellisuuteen.Â
Vaikkemme saavuttaisi Suomi-budjetein aivan Lontoossa tänä vuonna nähtävää Van Gogh -kokemusta, voidaan immersiota hyödyntää pienemmälläkin mittakaavalla. Ensimmäiset ehdotukset immersiivisitä bränditoteutuksista ovatkin jo lähteneet konseptointitiimimme kynästä. Parhaimmillaan immersiivinen toteutus luo bränditarinan lisäksi aitoa lisäarvoa kokijalleen ja kenties poikii myös someilmiön.
5. Kuka nyt ei pitäisi suloisista mummoista?
Anna minulle kuva vanhuksesta yhdistettynä moderniin tuotteeseen, ostan sen heti. Italiassa viime vuonna reissatessani nonnat tulivat ruutuja pitkin milloin minkäkin tuotteen kanssa, ja ilmiö ihastutti joka kerta. Pala hellyyttä siellä missä en sitä osannut ennen kaivata.Â
Maailmalla mummut ja nonnat ovat dominoineet erinäisissä bränditoteutuksissa jo muutaman vuoden, mutta Suomessa mummoja ei ole vielä valjastettu samalla tavoin herättämään sulostuneita huokauksia. Odotankin innolla jo ensimmäistä ravintolan avajaiskutsua, jossa kutsujana on Lissu 80 vuotta. Lupaan tulla paikalle.
6. Co-creation - yhdessä luomisen ihanuus
Maailmalla tuotteistaminen yhteistyössä vaikuttajien kanssa on erityisen kuuma tapa tehdä yhteistyötä. Kun halutaan todella kanavoida vaikuttajasta tai julkkiksesta saatava brändihyöty yrityksesi tarpeisiin, voidaan luoda uskottava collab, jossa brändit puhuvat yhtä tarinaa yhteisellä tuotteistuksella. Samaa on toki tehty kautta aikojen julkisuuden henkilöiden kanssa, mutta ilmiö juurtuu yhä laajemmin myös vaikuttajamaailmaan, kun haussa on mahdollisimman uskottava brand match.
7. Väriä, väriä ja iloa!
Mikä yhdistää Danish girl -trendiä ja suurinta osaa muodikkaista skandikodeista? Värit. Kaipaamme yhä ankeahkojen vuosien jälkeen iloa ja värejä. Tämä näkyy myös vaikuttajissa, ja etenkin siinä, millaisia vaikuttajia aletaan seurata. Gloomy-aikakausi on tullut päätökseensä ja kuluttajat haluavat iloa ja väriä niin somesisällöissä kuin muissakin luovissa toteutuksissa.
8. Influencer co-creations
Rakastamme seurata someystävyyksiä ja romansseja. Aika on kypsä ja hedelmät valmiita poimittaviksi, nimittäin nyt on aika valjastaa kemiat myös osaksi kaupallisia kampanjoita. Kahden kokin collab tai vaikuttajaystävysten podcast-jakso. Mainosviestisi saa kaksin verroin kemiaa, kun luot kampanjasi aitoja suhteita juhlien.Â
Kirjoittaja Jasmin Muurinen on pitkän linjan sisällöntuotannon ammattilainen ja Content Cornerin Influencer Marketing Lead.